Elokuvan harrastaminen kotona

Elokuvantekoa voi harrastaa myös kotona! Ilman työryhmää (tai etätyöryhmän kanssa) toimiminen asettaa varsin tiukat rajat, mutta niidenkin puitteissa voi kokeilla kaikenlaista. Tässä viisi ideaa, jotka on mahdollista toteuttaa kotioloissa. 

Tässä esiteltävät ideat vaativat leikkaamista. Jos et ole vielä leikannut, sen harjoitteleminen kannattaa aloittaa kuvakoko- ja liikeharjoituksella. Leikkaamisen alkuun pääsee kokeilemalla, ja se voi olla hyvinkin palkitsevaa puuhaa – suosittelemme lämpimästi. Jos sinulla ei ole editointiohjelmaa, voit leikata joko kännykällä tai pädillä (ilmaisia sovelluksia esim. imovie Applella tai Kinemaster Androidilla). Jos käytettävissäsi on tietokone ja haluat opetella enemmän leikkaamista, ilmaisella Da Vinci Resolve –ohjelmalla on edistyneet leikkausmahdollisuudet, ja sen käyttöön on Youtubessa paljon tutoriaaleja. 

Kun elokuvasi on valmis, järjestä ensi-ilta! Osallistujien määrällä ei ole väliä, mutta jos katsoo elokuvan yhdessä jonkun kanssa, saa samalla seurata katsojan tai katsojien reaktioita – ja saa kallisarvoista palautetta. Jakaminen onnistuu monella tavalla. Jos laitat videosi Youtubeen (myös piilotettu video toimii, eli kaikille seuraajille ei tarvitse jakaa), suuremmallakin porukalla katsominen on helppoa esim. jitsissä; mene osoitteeseen meet.jit.si, luo tapahtuma ja jaa linkki mukaan kutsutuille. Sitten paina kolmea pistettä oikeasta alareunasta, ja valitse “Share a Youtube video”. Mutta nyt ideoihin:

 

Kuvakoko ja liikkeestä leikkaaminen (elokuvakerronnan harjoittelemiseen) 

  • Mieti jokin yksinkertainen tapahtuma, joka voisi aloittaa lyhytelokuvan. Kuvaa se niin, että siinä esitellään henkilö ympäristössään hiukan kauempaa, ja sitten huomio kiinnittyy lähempää johonkin tapahtumaan (Henkilö varastaa hedelmän/ tiputtaa lompakkonsa/ vastaa puhelimeen tms). Mieti henkilön toiminta selkeäksi niin, että sen pystyy toistamaan useita kertoja. 
  • Kuvaa tismalleen sama toiminta vähintään kolmessa kuvakoossa, esim. Lähikuva, kokokuva, yleiskuva (voit opiskella kuvakoot vaikka Kavin elokuvapolulta.)
  • Vie kuvaamasi materiaali editointiohjelmaan puhelimessa tai tietokoneella, ja leikkaa sitten eri kuvakoot yhteen niin, että aina olennaisin asia on kuvassa keskeinen. Jos olennaista on tilanteen esittely, käytä yleiskuvaa. Jos olennaista on huomion ohjaaminen tiettyyn yksityiskohtaan, käytä lähikuvaa.  
  • Tee vaihdokset kuvakoosta toiseen niin, että leikkaus tapahtuu liikkeessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa leikata kuvasta toiseen silloin, kun henkilö liikkuu (esimerkiksi kumartuu nostamaan omenaa, ensin laajassa kuvassa, sitten leikataan tiiviimpään kuvaan samasta liikkeestä). Tämä tekee videosta sujuvan ja leikkauskohdista huomaamattomampia. Tässä videossa kerrotaan liikkeestä leikkaamisesta.

 

Dialogi itseni kanssa 

  • Kirjoita ensin käsikirjoitus. Mieti, ketkä puhuvat: vuoden takainen sinä + tämänhetkinen sinä? Vai esitätkö aivan eri henkilöitä, vaikka sinä ja perheenjäsenesi tai sinä ja joku aivan muu (Jeanne d’Arc? Muumipeikko? Donald Trump?). Mistä he keskustelevat? Onko keskustelu hauska, traaginen, outo vai arkinen? Onko toinen tai molemmat keskustelijat muuttuneet keskustelun lopuksi, eli ovatko he ymmärtäneet jotain uutta? Ajattelevatko he eri tavalla jostain asiasta, vai onko kaikki tismalleen samalla lailla kuin ennenkin – mutta tuntuu uuden tiedon valossa jotenkin oudolta?  
  • Kirjoita keskustelu ylös ja lue se ääneen muutaman kerran. Tee muokkauksia ja keksi uusia juttuja sen mukaan, mikä toimii ääneen luettuna ja mikä ei. Opettele dialogi ainakin suunnilleen ulkoa niin, että kuvaustilanteessa muistat, mitä sanotaan seuraavaksi. 
  • Dialogi on helppo kuvata vaikka pöydän äärellä niin, että kamera on omien silmiesi korkeudella, ja mahdollisimman lähellä sitä paikkaa, jossa keskustelukumppanisi istuisi (eli esim. pöydän toisella laidalla niin, että jos katsoisit itseäsi silmiin, katsotkin kameraan.) Jos kuvaat kännykällä, tämä saattaa vaatia kirjapinoja ja luovuutta – ja hyvän varmistuksen sille, että kamera ei pääse tippumaan. 
  • Kun olet asettanut kameran paikoilleen, puhu koko dialogi alusta loppuun. Jos pystyt äänittämään toiselle puhelimelle / tietokoneelle “vastanäyttelijäsi” repliikit ja laittamaan ne pyörimään kun kuvaat itseäsi, keskustelu on helpompaa. Muista kuitenkin jättää tarpeeksi tyhjää aina repliikkien väleihin, niin sinulla on paljon enemmän liikkumavaraa kun editoit. 
  • Kun olet kuvannut molemmat puolet niin, että olet niihin tyytyväinen, editoi dialogi kokonaisuudeksi. 
  • Esimerkkielokuva ja vinkkejä

 

Found Footage/ sekatekniikka 

Found footage tarkoittaa löydetyn, jotain muuta tarkoitusta kuin kyseistä elokuvaa varten kuvatun materiaalin käyttöä elokuvassa. 

  • Lue täältä found footage –tekniikan käytöstä. Mieti teema, joka sinua kiinnostaa, ja etsi videoita, joita voisit käyttää. Kun olet löytänyt kiinnostavia videoita, kerro videon tekijälle mitä olet tekemässä ja kysy lupa materiaalin käyttämiseen. Muista kysyä, millä nimellä voit mainita kuvaajan lopputeksteissä. Lähetä valmis elokuvasi materiaalia antaneille ihmisille nähtäväksi. 
  • Jos teet dokumenttia, mieti, mikä on se aihe, josta haluat kertoa, ja millaiset eri asiat voisivat kuvastaa ilmiön eri puolia kiinnostavasti. Inspiroidu löytämästäsi materiaalista ja muokkaa painopistettä eri suuntiin, mutta muista ottaa välillä myös etäisyyttä siihen ja miettiä, mikä on oma näkemyksesi asiaan.
  • Voit myös tehdä fiktiota löydetyllä materiaalilla esim. lisäämällä ääniraidan, tai kuvaamalla väliin pätkiä, joissa näyttelijä vie tarinaa eteenpäin. Näin jossain toisessa tilanteessa kuvattu materiaali voi näyttäytyä aivan jonain muuna. Oikean lähteen paljastaminen lopputeksteissä voi tällöin olla katsojalle sekä hauskaa että hämmentävää.

 

Kuunnelma 

Kuunnelma on loistava tapa opetella äänellä kertomista ja äänisuunnittelua – ja tarinankerrontaa ylipäänsä! 

  • Kirjoita lyhyt tarina. Kirjoita ylös se, mitä tarinassa puhutaan ja sen viereen kaikki ne äänet, joita tarinassa kuullaan. Käytä mahdollisimman paljon ääniä viemään tarinaa eteenpäin. 
  • Mieti, onko siinä useampia henkilöitä keskustelemassa, ja jos, niin näytteletkö niitä kaikkia, vai pyydätkö muita näyttelijöitä mukaan etänä. Ohjeista näyttelijöitäsi lukemaan paikassa, jossa ei kaiu ja jossa on hiljaista 
  • Voit äänittää tai etsiä kohtaukseen sopivan äänimaiseman, jonka laitat kohtauksen kaikkien äänien taustalle häivyttämään eroja. 
  • Voit aina myös kirjoittaa kuunnelman, joka tapahtuu pelkässä puhelinkeskustelussa.
  • Leikkaamiseen voit käyttää mitä tahansa ääniohjelmaa, tai editointiohjelmaa jos sinulla on sellainen. Audacity on hyvä ja ilmainen ääniohjelma, ja Macilta löytyy GarageBand. 
  • Etsi sopivia ääniefektejä ja musiikkia ilmaisesta äänipankista (esim. Freesound.org), tai äänitä niitä itse!
  • Esimerkkikuunnelma ja lisää vinkkejä

Lyhyt dokumenttielokuva 

Lyhyen dokumenttielokuvan teko voi tallentaa mielenkiintoisen hetken myöhemmin ihmeteltäväksi – ja antaa itselle hyviä mahdollisuuksia pohtia sitä tilannetta, jossa parhaillaan on. 

  • Kuvaa arkeasi, myös tilanteita “joissa ei tapahdu mitään” – mikä on erilaista kuin ennen, mikä kuvaa erityisen hyvin juuri tämänhetkistä tilannettasi? 
  • Dokumenttielokuvakin pitää käsikirjoittaa. Mieti, mikä on dokumenttisi punainen lanka. Mitä haluat sillä sanoa? Mieti tätä samalla, kun kuvaat eri tilanteita – mihin ne voisivat viedä tarinaa? Millainen ydin sieltä hahmottuu? 
  • Monista eri tilanteista koostuvan dokumentin sijaan voit myös miettiä jonkin tietyn tilanteen tai asian, joka on mielestäsi erityisen kiinnostava tai kiteyttää jonkin asian, ja kuvata sen mahdollisuuksien mukaan alusta loppuun. 
  • Kuvatessasi muista ottaa eri kokoista kuvaa, eli kuvaa niin läheltä kuin kauempaa. Ota lisäksi ns. B-roll eli kuvituskuvaa yksityiskohdista ja asioista, joita tilanteessa on. Leikatessa tämä on sinulle kullanarvoista, ja joissain kohdissa siirtymiä voi olla mahdoton tehdä ilman sitä. 
  • Leikatessasi materiaalia yhteen voit jatkaa edelleen ytimen pohtimista. Mihin järjestykseen kuvaamasi klipit asettuvat? Mitkä osat niistä veisivät tarinaa kohti sitä väitettä, jonka haluat esittää? Millaisen tunnelman haluat dokumenttisi alkuun – entä muuttuuko se loppua kohden? 
  • Muista, että voit leikata myös eri tilanteesta otettua kuvaa ja ääntä päällekkäin, tai äänittää myös erillistä ääniraitaa eli voiceoverin niin tahtoessasi. 

 

Lopuksi: elokuvien katsominen ja itseopiskelu

Elokuvallinen näkemys kehittyy myös elokuvia katsomalla. Elokuvia, joista erityisesti pitää (tai joita erityisesti vihaa) kannattaa katsoa myös uudestaan, ja keskittyä siihen, mikä niiden kerronnassa sinuun vetoaa. Miten tarina rakennetaan? Miten henkilöhahmot esitellään? Miten erityisen vaikuttava kohtaus on rakennettu? Miten lavastus ja kameratyöskentely rakentavat tarinaa? Lisää elokuvan katsomisesta harrastuksena voit lukea vaikka Media-avaimen Elokuvan katsominenkin voi olla harrastus -artikkelista.

Myös ohjevideoiden katsominen on hyvä tapa hiukan itseopiskella. Kaikki kuvaa -sivustolla on hyviä, selkeitä elokuvatutoriaaleja, ja youtubesta löytyy tutoriaaleja aiheesta kuin aiheesta; suosittelemme varsinkin aloittelevalle elokuvaleikkaajalle. Myös Kavin elokuvapolku -sivusto tarjoaa runsaasti opiskeltavaa elokuvakerrontaan perehtyvälle.