Pitkää pinnaa ja positiivista energiaa – lapset kuvauspaikalla

Lasten vilpittömyys ja eläytymiskyky esiintyjinä herättää vahvoja tunteita ja voi luoda lumoavia hetkiä valkokankaalla tai televisioruudussa. Lapsinäyttelijöiden kanssa työskenneltäessä tiimiltä vaaditaan erityistä skarppaamista. Kelaamo kysyi elokuvan ja television konkareilta vinkkejä lapsinäyttelijöiden kanssa työskentelyyn.

Kuva: Onnelin  ja Annelin talvi (Saara Cantell, 2015).

Lapsella täytyy olla tunne että hän on turvassa ja hyvissä käsissä – Anna-Maija Halonen

Lasten kehittyminen on kesken, minkä takia heidän hyvinvointiinsa ja turvallisuuteensa täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Turvallisuus ei tarkoita vain sitä, että vahditaan, ettei lapsi jää auton alle tai tökkää itseään rekvisiittaveitsellä. Turvallisuuteen kuuluu myös henkinen puoli eli lapsen kokema turvallisuuden tunne ja viihtyvyys.

Yle Draaman tuottaja Anna-Maija Halonen muistuttaa, että lasten perustarpeista eli levosta ja ruokailusta on aina huolehdittava – vaikka aikuisilla ei taukoja olisikaan. Väsyneenä ja nälkäisenä ei ole kiva työskennellä. Oli kyseessä sitten leffan tai tv-sarjan kuvaukset, kuvauksissa kannattaa olla vastuuhenkilö huolehtimassa lasten tarpeista. Tutummin ilmaistuna lastenvahti.

”Tärkeintä on, että lapselle jää kuvausten jälkeen hyvä mieli. Lasta ei saa pakottaa tekemään asioita mitä hän ei halua tehdä – mitä pienempi lapsi on kyseessä, sen tarkempaa tämä on. Isot koululaiset ovat yleensä hyvin valmistautuneet ja valittu tehtävään juuri persoonansa vuoksi, ja he myös nauttivat hommasta paljon.”

Pienimmät lapset eivät välttämättä kuvauksissa ymmärrä missä he ovat mukana, mutta 6–7-vuotias ymmärtää myös kuvauksen jonkinlaisena leikkinä johon hän osallistuu, kertoo Yle Draaman tuottaja Hilkka Salo.

”Tuottajana tehtäväni on pitää huolta siitä, että lapsen kohtaukset sijoittuvat niihin aikarajoihin, jolloin lapsi lain mukaan saa tehdä työtä, ja että kohtaukset sijoittuvat toistensa läheisyyteen, joka vähentää odotteluaikaa. ”

Malttia ja kärsivällisyyttä on hyvä olla varastossa – Juha Wuolijoki

Ella ja kaverit -elokuvat tuottaneen ja Joulutarina-elokuvan ohjanneen Juha Wuolijoen mukaan lapset tarvitsevat enemmän aikaa niin valmistautumiseen kuin itse kuvauksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuvauksia edeltäviä harjoituksia sekä itse kuvauksissa ottoja ja taukoja on enemmän. Työpäivien pituuden rajoitukset voivat mutkistaa kuvausaikatauluja.

Ohjaaja Saara Cantell näkee harjoitusjakson myös työryhmän tutustumisen kannalta tärkeänä – tuolloin lapset tutustuvat tärkeimpiin aikuisnäyttelijöihin ja toisiinsa.

”Kunnon tutustumis- ja harjoitteluvaihe antaa turvaverkon ja pohjan kuvauksiin – ja sitä kautta oppii myös ohjaajana tuntemaan lapsinäyttelijät, heidän luonteensa, vahvuutensa ja heikkoutensa.”

Cantell on työskennellyt lasten kanssa monien elokuvien ja televisiosarjojen tuotannoissa, viimeksi Onneli ja Anneli -elokuvaa ohjatessaan.

Malttia vaaditaan ohjaajan lisäksi myös muilta näyttelijöiltä ja kuvauspaikalla olevilta. Lasten kanssa työskentelee aikuisten näyttelijöiden lisäksi koko tuotannon työryhmä puvustajasta ja äänittäjästä cateringhenkilöihin.

”Lastenelokuvassa työryhmä muistaa kyllä hyvin sen, että tehdään lasten ehdoilla ja lapsia huomioiden. Aikuisten elokuvassa voi joutua väliin muistuttamaan, että paikalla on lapsi – lähinnä siksi, että kaikki huomaavat skarpata kielenkäytön suhteen”, kertoo Cantell.

On tosi tärkeää, että lapsi saa olla myös lapsi, leikkiä ja tehdä mitä haluaa kaiken muun ajan – Saara Cantell

Lasten on saatava olla lapsia myös kuvauksissa, mikä tarkoittaa leikkien sallimista kuvaustauoilla sekä lapsille – ja lapsenmielisille – tyypillistä hulluttelua. Lasten viihtyvyyteen voi varautua varaamalla heille taukoja varten viihdykettä, kuten kirjoja ja lautapelejä. Toisaalta ohjaajan tehtävänä ei ole olla lapsen leikittäjä, ja lapsia voi kohdella tasavertaisesti aikuisnäyttelijöiden kanssa.

Sekä Cantell että ohjaaja-käsikirjoittaja Elin Grönblom vinkkaavat, että roolitus on erityisen tärkeää lasten kanssa työskenneltäessä. Itsekin kelaamolainen Grönblom haki Fanny-sarjansa tuotantoon aikuisnäyttelijöitä, jotka osaavat improvisoida, eivät suhtaudu vuorosanoihin kuin lakikirjaan ja pärjäävät vaikka hurrikaanin iskiessä.

Cantell kiinnittää roolituksessa huomiota lasten kykyyn eläytyä ja kommunikoida, mutta myös keskittymiseen.
”Kannattaa tarkkailla myös millainen lapsi on varsinaisen koekuvaustilanteen ulkopuolella, miten jaksaa pitkää päivää, kuinka suhtautuu muihin lapsiin.”

Vaikka lapset asettavatkin tuotannolle omat haasteensa, heidän panoksensa on sen arvoista.

”He tuovat usein myös uutta energiaa kuvauspaikalle ja saattavat haastaa ammattinäyttelijänkin ylittämään itsensä heidän yhteisissä kohtauksissa”, Wuolijoki kehuu.

Hyvä ja positiivinen energia kuvauspaikalla on tärkeää kaikille – Elin Grönblom

Grönblomin ohjaama nuortensarja Fanny sai ensi-iltansa maaliskuun lopulla. Hänen ensimmäinen sääntönsä sarjan tekemisessä oli, että työskentelyn täytyy olla hauskaa koko työryhmälle. Jos aikuisten yhteistyö ei suju, tarttuu heidän stressinsä ja epämukavuutensa myös lapsiin.

Grönblom kertoo, että sarjassa esiintyvät 11–12-vuotiaat näyttelijät ovat mahtavia. Nuoret eivät ole vielä niin itsetietoisia, että he suhtautuisivat työhönsä itsekriittisesti. Toisaalta he elävät tässä hetkessä, omassa todellisuudessaan.

”Lapset eläytyvät enemmän tai vähemmän epätietoisesti hahmojensa tilanteeseen, jolloin heiltä voi saada upean todenmukaisia reaktioita. Toisaalta kypsemmät vanhemmat lapset jaksavat keskittyä. He ymmärtävät perusteluja ja heidän kanssaan voi keskustella.”

Vaikka eläytyminen rooliin on tärkeää, lasta kannattaa muistuttaa myös siitä, että elokuvan käänteet tapahtuvat hänen roolihahmolleen eivätkä lapselle itselleen. Lasten eläytymiskyky vaikuttaa myös siihen, että tunnelmalla on tärkeä merkitys siihen, kuinka kohtaus onnistuu. Joskus kaikki menee nappiin, toisella kerralla sama juttu ei sujukaan.

”Ehkäpä tärkein taito lapsi- ja aikuisnäyttelijöiden välillä on, että et voi luottaa siihen, että lapsi pystyy toistamaan jotain samalla tavalla uudelleen ja uudelleen.”

Lasten työntekoa sääntelee laki nuorista työntekijöistä, jota tietysti myös YLE noudattaa – Hilkka Salo

Kun suunnittelee elokuva- tai televisiosarjan tekemistä lapsiesiintyjien kanssa, kannattaa varautua törmäämistä sääntöviidakkoon.

“Esiintyvästä lapsesta tehdään etukäteen aluehallintoviraston työsuojeluosastolle hakemus, jossa kerrotaan lapsen työmäärästä ja -ajoista. AVI antaa luvan ja voi sen myös kieltää, jos kaikki ei näytä olevan kunnossa”, Salo kertoo.

Ylellä tehdään aina esiintymisestä kirjallinen sopimus. 15-vuotiaana nuori voi tehdä oman työsopimuksensa, mutta nuorempien kohdalla esiintymisestä sopivat vanhemmat.

Palkka on aina tärkeä osa työntekoa. Palkoista ja palkkioista etukäteen sopiminen on tärkeää, vaikka rahasta puhuminen yleisesti ja varsinkin tuotannon alussa voi olla vaikeaa. Ylellä yleensä sovitaan lapsen huoltajan kanssa sopiva könttäsumma. Palkat vaihtelevat joukkokohtauksien 3–5 euron tuntipalkoista repliikkejä sisältävien roolien esittämisestä saataviin 30–50 euron palkkioihin.

Pihistely ei kannata, ja mukana olevalle vastuuhenkilölle kuten äidille ja isälle maksetaan palkkio.

Alle 14-vuotiaat saavat kouluvuoden aikana tehdä lyhytaikaista ja tilapäistä työtä – Anna-Maija Halonen

Lapset eivät saa tehdä yhtä pitkiä työpäiviä, minkä kaikki fiksut elokuvantekijät osaavat varmasti ottaa huomioon. Työajan pituus riippuu lapsiesiintyjän iästä. Säännöt voivat vaikuttaa tiukoilta.

“Alle 14-vuotiaiden työajoissa on oltava erityisen tarkka, sillä ne ovat edellytyksenä erityisluvan saamiselle.”

Kouluvuoden aikana lasten työskentely saa olla lyhytaikaisia ja tilapäistä. Työn tulee sijoittua aamu kahdeksan ja ilta kahdeksan välillä, ja työn kesto saa olla enimmillään kaksi tuntia päivässä siten, että koko koulupäivän ja työpäivän yhteenlaskettu kesto ei ylitä kahdeksaa tuntia. Viikossa lapsiesiintyjä saa työskennellä enintään kaksitoista tuntia viikossa, ja ylityöt on kielletty. Loma-aikana lapsi voi työskennellä seitsemän tuntia päivässä ja viikossa 35 tuntia.

Viisitoista vuotta täyttäneiden nuorten työskentely on jo hieman vapaampaa. He saavat työskennellä samoilla ehdoilla kuin nuoremmat lapset, mutta heidän työaikansa voi sijoittua klo 06.-22.00 välille ja he voivat tehdä ylitöitä 80 tuntia vuodessa.

Vaikka laki määrää maksimityöajat, Salon mukaan Ylellä pyritään maksimiaikoja lyhyempiin työaikoihin.

”Vaikka kokemus olisi kuinka opettavainen, odottelua tulee aina, ja se ei ole hyvä. Lapsen on saatava olla ensisijaisesti lapsi myös silloin, kun hän on mukana jossain AV-tuotannossa esiintyjänä.”

Lisätietoa lasten ja elokuvanteon yhteensovittamisesta:
Työsuojeluhallinnon sivu lasten ja nuorten työnteosta

Artikkelin on kirjoittanut Anu Markkola

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *