Vuoden suurin elokuvatapahtuma on täällä taas! 16. syyskuuta alkaen Helsinki International Film Festival täyttää valkokankaat auvoisalla anarkialla ja verkkokalvomme roihuavalla rakkaudella. Festivaalin ohjelmisto on jälleen hillittömän kattava – pienimuotoista dokumenttia ja jättimäistä fiktiota, näkemyksellisiä esikoiselokuvia ja veteraaniohjaajien taidonnäytteitä, hykerryttävää huumoria ja syvällistä maailmantuskaa. Yhdentoista päivän aikana esitetään yhteensä 130 pitkää ja 149 lyhyttä elokuvaa, joten tarjontaan tutustuminen on urakka itsessään. Vaan ei syytä huoleen, sillä Kelaamo tarjoutuu avuksesi tässä rupeamassa! Kokosimme yhdeksän leffan vinkkilistan auttamaan kiireisten elokuvaharrastajien navigointia kinokimarassa.
The Harlem Cultural Festival kokosi New Yorkin nuorisoa ilmaiskonserttien äärelle vuonna 1969.
Summer of Soul (…or, When the Revolution Could Not Be Televised)
R&A:n ohjelmistossa on tänä vuonna poikkeuksellisen hieno kattaus toinen toistaan kiinnostavampaa musiikkidokumenttia. Niistä tahdon nostaa tärppilistalle legendaarisena hip-hop -tuottajana tunnetun Ahmir-Khalib “Questlove” Thompsonin dokumentin Summer of Soul. Thompsonin esikoiselokuva on afro-amerikkalaisen identiteetin ja ylpeyden riemujuhlaa mukaansatempaavan musiikkidokumentin muodossa. Vuonna 1969 järjestetty Harlem Cultural Festival kokosi yhteen merkittävimpiä muusikoita Nina Simonesta Stevie Wonderiin ilmaisia puistokonsertteja soittamaan New Yorkin laitakaupungille. Rock’n’roll kohtasi gospelin, psykedeelinen funk pianovetoisen jazzin. Samaan aikaan tuhannet nuoret mustat kohtasivat toisensa ainutlaatuisen musiikkitapahtuman äärellä. Festivaaleilta taltioitiin tuntitolkulla upeaa filmimateriaalia, jota ei koskaan kuitenkaan julkistettu yleisölle – ennen kuin nyt, yli 50 vuotta myöhemmin. festivaaleilta kuvattu upea filmimateriaali on viimein koottu kasaan, ja vieläpä pakahduttavalla intohimolla sellaisen tekijän toimesta, joka todella ymmärtää kuvaamaansa kulttuuria. Mestarillisesti arkistomateriaalista ja aikalaishaastatteluista koottu elokuva viihdyttää, tanssittaa ja liikuttaa, kirjoittaen samalla laajalti vaiettua mustaa musiikkihistoriaa. Summer of Soul nostaa amerikkalaisen rytmimusiikin pioneereja ansaitsemilleen jalustoille ja samalla paljastaa paljon 1960-luvun Yhdysvaltojen sosiopoliittisesta ilmapiiristä.
K12. (Englanninkielinen)
Memoria (2021)
Hitaan ja meditatiivisen elokuvan modernin mestarin Apichatpong Weerasethakulin uusin elokuva on thai-ohjaajan ensimmäinen kansainvälinen työ. Tilda Swintonin tähdittämältä, Kolumbiaan sijoittuvalta Memorialta on lupa odottaa ohjaajalleen tyypillisiä elementtejä: unenomaisuutta, ihmisen ja luonnon välisen suhteen pohdintaa sekä upeita, pitkiä otoksia. Weerasethakulin aiemmat elokuvat ovat ammentaneet paljon Thaimaan historiasta ja mytologiasta. Näistä teoksista tämän vuoden festivaaleilla nähdään huimaa kriittistä menestystä saavuttanut Uncle Boonmee Who Can Recall His Past Lives.
K12. (Englannin- ja espanjankielinen)
Apples (2020)
Yksi viimeisen vuosikymmenen innostavimpia elokuvasuuntauksia on Kreikan “outo aalto”. Ihastuttavan omintakeisia, vinksahtaneita elokuvia tehtaileva Athina Rachel Tsangari ja kansainvälistä voittokulkua nauttiva Yorgos Lanthimos ovat paitsi kreikkalaisen nykyelokuvan tunnistettavimpia ääniä, myös R&A -yleisöille jo tuttuja tekijöitä. Nyt Euroopan elokuvataivaalle on syttynyt uusi tähti, kun Lanthimoksen apulaisohjaajanakin ansioitunut Chrisos Nikou tuo debyyttielokuvansa valkokankaille. Apples esittää huumorilla höystetyn dystopian, jossa muistinmenetyksiä aiheuttava pandemia piinaa yhteiskuntaa. Parrakas hahmo toteaa lakonisesti, ettei muista, pitääkö omenoista. Hoitolaitoksissa ihmisille asennetaan uusia muistoja vanhojen tilalle. Luvassa lienee ainakin kummallista komediaa, analogista absurdiikkaa ja ilmeisesti enemmän tai vähemmän omena-aiheista outoilua.
K12. (Kreikan- ja englanninkielinen, tekstitys englanniksi)
Hello World -dokumentti seuraa neljän queer-nuoren elämää ja kuvaa kasvukipuja optimistisella otteella.
Hello World (2021)
R&A ei ole R&A ilman ainakin yhtä arkisuudessaan avartavaa dokumenttia, joka avaa meille ikkunoita toisiin, tuiki tavallisiin todellisuuksiin. Kaiken eriskummallisen, spektaakkelimaisen ja elämää suuremman ohjelman rinnalle kaipaa intiimiä, kaunistelematonta kasvutarinaa nuorista, jotka etsivät paikkaansa maailmassa. Viime vuonna tätä asiaa ajoi ihastuttava Always Amber, ja tänä vuonna toivon vastaavaa uuden sukupolven ääntä Kenneth Elvebakkin elokuvalta Hello World. Seurantadokumentti vie katsojan neljän norjalaisen queer-teinin elämiin, jotka kipuilevat ulkoapäin pakotetun lokeroinnin kanssa. Samaan aikaan se valottaa sitä, miten erityistä on olla avoimesti queer nuoresta pitäen: “Kenen kanssa kokea ensisuudelma, kun kukaan muu ei ole vielä tullut kaapista ulos?” kysyy esittelyteksti. Ilon ja optimismin kannattelema elokuva lupaa löytää toiseuden kokemuksesta voimavaran ja rikkauden.
K12. (Norjankielinen, tekstitys englanniksi)
Black Girl (1966)
Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin African Express -sarja tuo jälleen kaivatun kattauksen tuoreita teoksia kansainvälisellä elokuvakartalla valitettavan aliedustetulta mantereelta. Uusien nimien lisäksi sarja tekee kunniaa Afrikan elokuvahistorialle Ousmane Sembenen Black Girlin muodossa. Afrikkalaisen elokuvan kantaisäksikin kutsuttu Sembene oli 1960-luvulla pioneeriohjaaja, joka kehitti omaehtoista, afrikkalaista elokuvailmaisua kolonialismin varjoista käsin. Maanosien välinen surullinen historia on pinnalla myös Sembenen ensimmäinen pitkässä ohjaustyössä. Black Girl kertoo tarinan paremman elämän toivossa Senegalista Ranskaan muuttavasta nuoresta naisesta. Onnen ja rikkauksien sijaan päähenkilön elämää uudessa kotimaassa määrittävät kuitenkin ennakkoluulot ja rasismi. Kokeellisia tyylikeinoja ja afrikkalaisen tarinankerronnan perinteitä yhdistelevä elokuva on yhä ajankohtainen teos, joka ei taatusti jätä katsojaansa kylmäksi.
K16. (Ranskankielinen, tekstitys englanniksi)
Shirley (2020)
Uuden amerikkalaisen indie-elokuvan väkevimpiin ääniin lukeutuva Josephine Decker on vakuuttanut jo monet cinefiilit kokeellisilla kerronnan keinoillaan. Deckerin erikoisuus ovat avantgardistiset trillerit, jotka kaartavat jännityselokuvan konventioita kaukaa. Deckerin edellinen kokopitkä Madeline’s Madeline (joka myös esitetään R&A:ssa) oli ahdistava ajelu mielen pimeällä puolella, mutta toisaalta myös tarkkanäköinen, feministinen kasvutarina. Se on 2010-luvun omalaatuisimpia elokuvia, impressionistinen katsaus nykyteatterin ja nykynuorten maailmaan. Ohjaajan uutuus Shirley puolestaan sukeltaa 1940-luvun lopulle – se on löyhästi elämäkerrallinen kuvaus legendaarisen kauhukirjailijan Shirley Jacksonin luomisprosessista. Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivää kirjailijaa esittää yksi aikamme ilmaisuvoimaisimmista näyttelijöistä, Elisabeth Moss, joten intensiivinen elokuvakokemus on taattu.
K16. (Englanninkielinen, tekstitys suomeksi)
Nuori näyttelijälupaus Kadar Abdoul-Aziz Ibrahim nähdään Guledin ja Nasran teini-ikäisen lapsen Mahadin roolissa.
Guled & Nasra (2021)
Vuosi 2021 on ollut monilla mittareilla suomalaisen elokuvan poikkeuksellista riemujuhlaa kansainvälisillä festivaaleilla. Juho Kuosmasen Hytti Nro. 6 voitti Cannesin elokuvajuhlien kakkospalkinnon, Grand Prix’n. Teemu Nikin Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia puolestaan sai kriitikoilta lämpimän vastaanoton Venetsian biennaalissa.Näiden teosten varjossa Khadar Ayderus Ahmedin ensimmäinen pitkä ohjaustyö Guled & Nasra sai ensi-iltansa heinäkuussa Cannesin Kriitikoiden viikolla; ensimmäisenä pitkänä suomalaiselokuvana kyseisessä kilpasarjassa. Djiboutiin sijoittuva elokuva kertoo tarinan pariskunnan ja heidän teini-ikäisen poikansa selviytymistaistelusta vastoinkäymisten edessä. Mistä löytää rahat elintärkeään munuaisleikkaukseen ja voiko yhteinen kärsimys paikata perheenjäsenten rakoilevia välejä? Elokuvan ainutlaatuisuutta korostaa sen asema ensimmäisenä kokonaan somalinkielisenä suomalaiselokuvana.
K12 (Somalinkielinen, tekstitys englanti)
David Byrne’s American Utopia (2020)
Yksi kaikkien aikojen esitetyimmistä Rakkautta & Anarkiaa -ohjaajista, Spike Lee palaa parin vuoden tauon jälkeen festariohjelmistoon uudella elokuvallaan. Tällä kertaa yhdysvaltalais-auteur yhdistää voimansa visiönäärisen muusikon David Byrnen kanssa. David Byrne’s American Utopia on filmatisointi samannimisestä Broadway-esityksestä, jossa Byrnen kappaleet niin Talking Heads -ajalta kuin soolotuotannostakin yhdistyvät filosofissävytteisiin pohdintoihin Yhdysvaltain nykytilasta.Ohjaaja Lee tunnetaan anteeksipyytelemättömästä ja poleemisesta tyylistään. Elokuvayleisöt muistavat Byrnen perinteisen lavaesiintymisen ennennäkemättömiin korkeuksiin nostaneesta konserttielokuvasta Stop Making Sense (Jonathan Demme, 1984). Kaksikolta onkin lupa odottaa musikaaligenren rajoja venyttävää spektaakkelia.
S. (Englanninkielinen)
Tuottelias Hong Sang-soo on viime vuosien R&A -yleisöille varmasti tuttu ohjaaja.
Introduction (2021)
Spike Leen tavoin Hong Sang-soo lienee monille Rakkautta & Anarkiaa -kävijöille tuttu nimi. Viime vuosina hämmästyttävän tuotteliaalta korealaisohjaajalta on nähty festivaaleilla Hotel by the Riverin (R&A 2019) ja The Woman Who Ranin (R&A 2020) kaltaisia helmiä. Hong Sang-soon elokuvien taika piilee pienten, arkipäiväisten hetkien ja ihmisten välisten kohtaamisten kuvaamisessa.Introductionin keskiössä on nuoren miehen ja tämän vanhempien välisen suhteen dynamiikka. Luvassa lienee jälleen kerran tarkkasilmäistä sosiaalista havainnointia ja hienovaraisia huumorinkukkasia.
K12. (Koreankielinen, tekstitetty englanniksi)
Aatos ja Joonas Kelaamon toimituksesta toivovat elämyksellisiä elokuvahetkiä aivan jokaiselle!
Kaikki artikkelissa käytetyt kuvat: HIFF 2021 Kuvapankki
