Onni Mustonen: mediapalvelujen toteuttajaksi Mediastadissa

Onni opiskelee toista vuotta mediapalvelujen toteutusta Stadin ammatti- ja aikuisopiston Mediastadissa. Haastattelussa hän kertoo, kuinka unelma elokuvaohjaajan tehtävien opiskelusta kävi toteen suoraan peruskoulun jälkeen. Mitä liikkuvan kuvan polku pitää sisällään? Miten koronarajoitukset vaikuttavat opintoihin?
Kuva: Miko Rantala

Miten päädyit opiskelemaan Mediastadiin?

Olin yläasteella työelämään tutustumisessa Hakaniemessä Endemol Shine Finlandilla. Sillon mietin, että missäköhän voisin opiskella elokuvaohjaajaksi. Asuin Salossa sillon ja siellä ei todellakaan ollut mitään sellaisia mahdollisuuksia. Sitten kuulin Endemol Shinellä, että on tällainen koulu kuin Mediastadi. Otin lisää selvä siitä ja päätin hakea sinne yhteishaussa, ja pääsin mukaan.

Mitä kaikkea opintoihin kuuluu?

Meillä on joka vuosi muutama projekti. Viime vuonna kolme eri ryhmää tekivät jokainen lyhytelokuvan. Kun aloitin koulun, niin oli puolen vuoden jakso, jonka aikana teimme vähän kaikkea media-alaan liittyvää. Oli vähän peliopetusta, vähän valokuvauksen opetusta, vähän videokuvauksen opetusta ja vähän streamaamista ja sen tyyppistä. Sen jälkeen valitsimme polut, ja minä valitisin liikkuvan kuvan polun. Aikalailla heti aloitimme lyhytelokuvaprojektin. Työryhmässä päätimme mitä kukin tekee. Se oli pähkinän kuoressa ensimmäinen vuosi.

Korona muutti tosi paljon meidän systeemiä, etäkoulua on ollut tosi paljon. Keväällä meillä alkoi toisen leffan esituotanto, ja se on jatkunut tähänkin päivään asti. Esituotannossa pääsimme kokemaan miten tämä kaikki toimii etänä, kuten esimerkiksi casting. Kun aloitimme kuvaukset, niin meillä oli yksi kuvausviikko ja muutama ekstra kuvauspäivä. Sillon opimme, miten hygieniasta pidetään parempaa huolta kuvauspaikalla. Tänä vuonna olemme keskittyneet jälkituotantoon. Koronan takia on ollut tosi paljon ekstra asioita, mutta toisaalta meiltä poissuljettiin myös joitain asioita.

Kuinka pitkä linja on?

YO-pohjaisille se on kaksi vuotta. Minulla on kolme tai kaksi ja puoli vuotta, koska olen PK-pohjainen. Minulla jatkuu työharjoittelu pidempään, kuin YO-pohjaisilla. PK-pohjasilla tulee olemaan vielä näitä YTO-aineita, mitkä vie sitten paljon aikaa jossain kohtaa.

Teidän pitää itse päättää minkä työroolin kukin tuotannossa ottaa. Aiheuttaako se konfliktia?

Aika selkeesti porukka tietää, mitä haluavat tehdä. Meillä on sitten erikseen ääni polku, niin sieltä saadaan ääniporukka. On porukkaa, jotka ovat kiinnostuneet valoista, ja monia joita taas kiinnostaa lavastus ja puvustus. Itse olen kiinnostunut ohjaamisesta ja käsikirjottamisesta, niin kaksi viimesintä lyhytelokuvaa olen ohjannut ja käsikirjoittanut. Välillä tulee semmonen fiilis, että ei vitsi kunpa olisin päässy tekemään tota. Mutta, käsittääkseni kaikki on ollut tosi innostuneita ja kiinnostuneita.

Mikä on mielestäsi ollut parasta opinnoissa?

Se, että olen päässyt toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä on ollut sieltä ala-asteelta asti, eli elokuvan ohjaaminen. Nyt olen päässyt ohjaamaan kaksi. Se on oikeasti tosi hienoa. Ja se, että meillä on ollut tosi ammattiosaava työryhmä, production value on ollut tosi korkea. Olen päässyt toteuttamaan omia visioita ja vielä niin hyvällä toteutuksella. Se on varmaan se ykkönen.

Kenelle suosittelisit tätä linjaa?

Suosittelen jokaselle, joka on kiinnostunut elokuvista. Myös semmoisille, jotka ei välttämättä tiedä, mistä on kiinnostunut media-alalla. En itsekään tiennyt mitä vaikka tuottajat tekee! Tulee semmoisia tajuamisia, että hei toihan on tärkeää työtä, tai että hei, haluisin kokeilla myös tuota. Työtehtäviä on paljon, joten ihan rohkeasti kannattaa tulla, jos vähänkin kiinnostaa elokuvat tai media-ala.

Onko teillä vierailevia luennoitsijoita?

Ainoat vierailevat luennoitsijat ovat olleet tutoreita. Joskus ekalla vuodella tuli pelipuolelta vierailevia luennoitsijoita ja kun siirryimme etäkouluun, niin Teemu Nikki lähetti meille ensimmäisen elokuvansa käsikirjoituksen. Sitä käytimme oppimateriaalina. Nyt etäkoulu on vaikuttanu luentohommaan niin, että tunnille tulee kuusi tyyppiä kerralla kuuntelemaan. Välillä keskustelu pätkii tosi paljon ja se on kyllä harmi.

Miten koet, että korona on vaikuttanut opintoihisi?

Se ei ole suoraan vaikeuttanut, mutta kyllä hidastanut tosi paljon. Olemme nyt vasta helmikuussa saaneet julkaistua ensimmäisen lyhärimme. Se piti julkaista melkein vuosi aiemmin. Kaikki on siirtynyt tosi paljon, ja se on ollut ärsyttävää. Nytkin toisen leffan enskari on siirtynyt parilla kuukaudella. En kuitenkaan ole katkera. Oli kuitenkin se mahdollisuus myös, että koulu tai Helsinki olisi sanonut vaan että ei, nyt ei tehdä mitään. Olisimme vaan katsoneet elokuvia ja tehty niistä arvosteluja, eikä tehty leffaa ollenkaan. Sekin olisi ollut mahdollinen skenaario ja olen tosi kiitollinen ettei niin tapahtunut. Se on tosi iso etu, että on ylipäätään päässyt tekemään jotain näinä aikoina.

Yks asia, mikä kyllä harmittaa on että aikasempina vuosina elokuvaprojektien ensi-illat ovat olleet Bio Rexissä. Paikan päälle tulee alan ammattilaisia ja juodaan pommacia skumppalaseista ja tämmöstä. Mutta, nyt meillä valitettavasti on enskari etänä. Se on tosi harmi, koska juodaan sitten kotona sitä pommacia skumppalasista. Se on streamattu tilaisuus, jota parhaillaan valmistellaan.

Positiiviselta kantila, niin on tosi siistiä, että tilaisuus striimataan, niin voi pitää puheen ja tämmöstä. Tavallaan siihen pystyy aina palaamaan, ja mahtuuhan siihen striimiiin myös enemmän katsojia kun mitä leffasaliin. Tommosia pieniä etuja, fifty-fifty homma. Ylipäänsä on hienoa, että saamme leffan ulos ja ihmiset pääsevät ihailemaan sitä… Tai kauhistelemaan!